Epävarmuus, epätietoisuus, luulo. Siinä monta asiaa, jotka horjuttavat elämää. Niiden keskellä elämä ei tunnu olevan varmalla pohjalla.
Tämä ajatus tuli jälleen omalle kohdalleni, kun odotin vuosittaista syöpäkontrolliani. Koko kesän minulla oli outo tuntemus kainalossa. Se kiusasi minua ja vei yöunetkin, kun mietin ja kuvittelin kaikenlaista. Epätietoisuus ruokkii mielikuvitusta, etenkin pimeään yöaikaan. Kokeet ja kuvaukset tehtiin, ja niinhän sieltä löytyi uusi syöpäpatti. Hyvä, nyt asia oli tiedossa ja hoidossa. Tämän tiedon saatuani olen nukkunut hyvin ja mieleni on rauhoittunut.
Tästä johdattui mieleeni sana: PELASTUSVARMUUS. Onko sinulla pelastusvarmuutta? Onko sisimmässäsi rauha ja varmuus, että olet Jumalan lapsi? Onko Jeesus pelastajasi ja Vapahtajasi? Pelastusvarmuus on tärkeä asia, minkä voimme omistaa. Se on jo tässä elämässä kantava voima, ja se ulottuu tämän elämän jälkeen iankaikkisuuteen asti. Ei meidän tarvitse elää epävarmuudessa ja pelätä, kuinka meidän käy tämän elämän jälkeen.
Jeesus tuli tähän maailmaan valoksi ja tieksi Jumalan yhteyteen. Hän kuoli syntiemme tähden ristillä. "Kaikille, jotka ottivat Hänet vastaan, Hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat Hänen nimeensä" (Joh. 1:12). Hän antaa Pyhän Hengen sinetiksi sisimpäämme (Ef. 1:13), jolloin ”Henki itse todistaa meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia” (Room. 8:15-16).
Paavali kirjoitti Timoteukselle: "Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen: Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä" (1. Tim. 1:15). Pääsemme silloin epävarmuudesta pelastusvarmuuteen, uskoon ja toivoon.
Kaija Hannula
Comments