• Hannu Hietaniemi

Herra tarvitsee sitä!

Tuo otsakkeen lause liittyy hetkeen palmusunnuntaina, jolloin Jeesus oli tullut Öljymäelle, jatkaakseen siitä ylös Jerusalemiin, viettääkseen siellä opetuslasten kanssa pian alkavaa pääsiäisjuhlaa. Öljymäelle tultuaan hän pyysi kahta opetuslastaan menemään edessä olevaan kylään ja hakemaan hänelle kiinni sidotun aasinvarsan. "...Ja jos joku kysyy teiltä, miksi sen haette, niin sanokaa 'Herra tarvitsee sitä' ". (muk. Luuk.19:31)


Kylään saavuttuaan opetuslapset havaitsivat ja löysivät aasinvarsan, juuri niin kuin Jeesus oli heitä neuvonut. Aasinvarsan omistajat tietysti yllättyivät opetuslasten touhusta mutta kuultuaan, että Herra tarvitsee sitä, olivat heti valmiit päästämään opetuslapset toimittamaan saamaansa tehtävää. Ilmeisesti omistajat tiesivät kenelle varsa viedään, koska eivät vastustelleet.


Kun opetuslapset palasivat aasinvarsan kanssa Jeesuksen tykö, he laittoivat sen selkään vaatteita ja nostivat Jeesuksen sen selkään. Kun Jeesus oli lähestymässä Jerusalemia, opetuslapset alkoivat iloita ja ylistää Jumalaa suureen ääneen, kertoen kaikista niistä voimallisista teoista, joita olivat nähneet. Tästä tapahtumasta voi lukea Luukkaan evankeliumista (Luuk. 19:28–37).


Puuttumatta nyt tarkemmin Raamatun kertomukseen, haluan jakaa ajatuksen, jonka sain sydämeeni. Se nousee tuosta edellä olevasta tapahtumasta, mutta on sen kokonaisuudesta irrallinen; ”Herra tarvitsee sitä”.


Suvi Kankkunen, joka on Vapaakirkon Teologisen opiston opettaja, sanoi eräässä puheessaan, että tänä päivänä seurakunnissa on työvoimapula ja samaan aikaan työttömyyttä. Voimme hyvällä syyllä kysyä, miksi näin? Syitä on varmaan monia.


  • Arkuus puhua siitä, missä voisi palvella, koska kokee itsensä vielä ”oppilaaksi”.

  • Vähättely; ajatus, että minusta ole mihinkään.

  • Minua parempiakin on.

  • Rohkaisun puute.

En yritäkään koota kaikkia mahdollisia syitä esiin, vaan herättää ajatuksen siitä, että ”Herra tarvitsee sinua” ja mekin voimme kokea tulevamme siunatuiksi palvellessamme toisia. Toivon, että seurakunnassa on sellainen ilmapiiri, jossa voi opetella, ilman virheiden ja epäonnistumisen pelkoa, erilaisia asioita. Sanotaan; ”kukaan ei ole seppä syntyessään” ja virheistä voi aina oppia. Saa kokea miten Jumalan sydämeltä tullut suunnitelma kantaa, vaikka siinä ei ihmisen mielestä olisi mitään järkeä.

Tämän lyhyen blogikirjoituksen kautta haluan sinua rohkaista, en syyllistää, vaan saada tarttumaan vastuullisia hihasta ja kertomaan missä voisit palvella seurakunnassa. Tietysti huomioiden sen, että elämässä on erilaisia aikoja ja aina se ei ole mahdollista.

Liitän tähän loppuun Raamatun kohdan 1.Kor. 12:12–27, jonka voit lukea sinulle sopivana ajankohtana. Se Raamatun kohta kertoo Kristuksen ruumiin jäsenyydestä.

Yksi ruumis, monta jäsentä


12Niin kuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä – mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis – niin on Kristuskin. 13Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on yhdessä Hengessä kastettu yhdeksi ruumiiksi, ja kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä.


14Eihän ruumiskaan muodostu yhdestä jäsenestä vaan monesta. 15 Jos jalka sanoisi: ”Koska en ole käsi, en kuulu ruumiiseen”, se ei silti olisi ruumiiseen kuulumaton. 16 Jos korva sanoisi: ”Koska en ole silmä, en kuulu ruumiiseen”, se ei silti olisi ruumiiseen kuulumaton. 17 Jos koko ruumis olisi silmänä, missä sitten olisi kuulo? Jos taas ruumis olisi kokonaan korvana, missä silloin olisi hajuaisti? 18 Nyt Jumala on kuitenkin asettanut jokaisen näistä jäsenistä ruumiiseen niin kuin on tahtonut.


19 Jos kaikki olisivat yhtenä jäsenenä, missä sitten olisi ruumis? 20 Nytpä onkin monta jäsentä mutta yksi ruumis. 21 Silmä ei voi sanoa kädelle: ”En tarvitse sinua”, eikä pää jaloille: ”En tarvitse teitä.” 22 Päinvastoin, ne ruumiinjäsenet, jotka näyttävät olevan heikoimpia, ovat välttämättömiä. 23 Ne ruumiinjäsenet, jotka eivät meistä näytä kovinkaan kunniakkailta, me peitämme sitäkin kunniallisemmin. Ne, joita häpeämme, me peitämme sitäkin häveliäämmin, 24 mutta ne, joita emme häpeä, eivät tarvitse peittämistä. Jumala on liittänyt ruumiin yhteen niin, että hän antoi vähempiarvoiselle suuremman kunnian, 25 jotta ruumiissa ei olisi eripuraisuutta vaan jäsenet pitäisivät yhtäläistä huolta toisistaan. 26 Jos yksi jäsen kärsii, kärsivät kaikki jäsenet sen kanssa. Jos yksi jäsen saa kunniaa, iloitsevat kaikki jäsenet sen kanssa.

27Te olette Kristuksen ruumis ja jokainen osaltanne hänen jäseniään. (1. Kor. 12:12–27, FINRK)


Siunattua syksyä toivottaen Hannu-pappi



54 katselukertaa

©2020 MIKKELIN VAPAASEURAKUNTA * Savilahdenkatu 26, 50100 Mikkeli *

Rahankeräyslupa: RA/2020/1528