• Satu-Marianne Piispa

Huolet pakkasessa, pusut purkissa?

Käsiin osui paikallisesta sanomalehdestä artikkeli, jossa oli haastateltu räiskyvää Sanna Kumpua (Länsi-Savo, 15.11.2020). Artikkeli käsitteli lapsettomuutta ja sitä, miten meillä on täysi vapaus joko antautua täysillä katkeruudelle, tai tehdä päätös olla sille antautumatta.


Vaikka kyse ei ollutkaan sinänsä hengellisestä asiasta, se kuitenkin nosti esiin paljon ajatuksia. Lapsettomuus tuo varmaan paljon huolia ja murheita siitä kärsiville. Lukemassani artikkelissa Sanna Kumpu kertoi ystävästä, joka oli huolien säilömisestä sanonut hänelle vuosia sitten jotakuinkin näin:

Kaikkein vaarallisinta on laittaa asiat pakastusrasioihin ja pakastimeen. Jonain päivänä pakastin tulee täyteen. (Länsi-Savo, 15.11.2020)

Samaan syssyyn tuli vastaan uutinen (pienen pieni vain, erään sivun vasemmassa alanurkassa), jonka mukaan Suomen partiolaisten lupaukseen on vaihdettu Jumalan tilalle sana ”katsomus”. Toisin sanoen uudessa lupauksessa ei enää mainita Jumalaa, vaan jokainen lupaa ”parhaansa mukaan rakastaa katsomustaan”…

Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa <ikäkauden> ihanteita ja olla avuksi toisille. (Suomen partiolaisten alkuperäinen lupaus, joka ei siis enää ole käytössä. Wikipedia, 15.11.2020)

Samalla sivulla tuon pikku-uutisen kanssa on iso artikkeli, jonka otsikko julistaa koronan voimaa. Toisaalla uutisvirrassa oli esillä transsukupuolisten vaikeudet, oikeudet ja epätasa-arvoisuudet. Ei tosiaan ole ihme, jos pientä ihmistä alkaa vähän ”ahistaa”. Eläminen ihmisenä on joskus tosi, tosi vaikeaa.


HUOLET POIS PAKKASESTA JA PUSUT POIS PURKISTA! 😘


Miten tämän kaiken tulvan keskellä säilyy ehjänä? No, elämään kuuluu koko värien kirjo. Ei se uskovallakaan ole pelkkää ruusunpunaa. Mutta on Yksi, joka minua vahvistaa. On Yksi, joka sanoo:


”Rakkaani. Maailma on kaaoksen vallassa, mutta sinä olet minun, ja minä olen sinun. Minä nostan sinua, minä kannan sinua. Minä ohjaan sinua oikealla tiellä nimeni tähden. Minun nimeni on Minä Olen, Rauhan Ruhtinas, Kunnian Kuningas, Kirkkauden Herra. Minä annoin sinulle yli ymmärrystä käyvän rauhan, kun kohtasimme ensimmäisen kerran. Se on voimassa edelleen, julistan sitä sydämeesi. Älä pelkää, äläkä arkana pälyile. Minä olen sinut nimeltä kutsunut: Sinä Olet Minun!

Haluan siis rohkaista sinua, rakas siskoni ja veljeni: pidä tautien suhteen riittävä turvaväli, mutta huolien suhteen mahdollisimman lyhyt tilitysväli! Vie kaikki huolesi Jeesukselle. Juttele niistä ystäväsi kanssa. Jos tuntuu, ettei ole sellaista ystävää, soita seurakuntasi pastorille tai diakonille, tai vaikka mielenterveystoimiston päivystävään puhelimeen.


Huolet tai huolehtiminen eivät tuo meille aurinkoa elämään sekuntiakaan enempää kuin Jumalan kelloon on asetettu ennalta. Päinvastoin ne tekevät elämästä joskus hyvin ahdistavaa. Jeesus on siis ensiapu, osastohoito ja ulospääsy huolten sairastuttamasta elämäntilanteestakin. Olosuhteet ympärillämme eivät välttämättä hetkessä muutu, mutta kun sisäiseen minäämme ja maailmaamme pääsee paistamaan Pyhän Hengen aurinko ja lämpö, alkaa se sulattaa taakoitettua ja ehkä jo kivettymäänkin alkanutta sydäntä.


Samoin jos elät läheistesi kanssa, älä pihtaa halauksia, pusuja, rakkauden sanoja ja tekoja. Meidän jokaisen aika täällä on lyhyt. Emme koskaan voi tietää milloin on oman lähtömme hetki, meidän vuoromme. Kerro, että rakastat. ❤️

Kuva: SMP

57 katselukertaa

©2020 MIKKELIN VAPAASEURAKUNTA * Savilahdenkatu 26, 50100 Mikkeli *

Rahankeräyslupa: RA/2020/1528