Kiitä Herraa minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä. Kiitä Herraa minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt. (Ps. 103:1-2)
Lähellä kotiamme on metsä, jossa kävin kävelyllä lähes päivittäin viime keväänä. Kiireisen ja stressaavan työpäivän jälkeen oli ihana käyskennellä sammalpeitteisillä poluilla, kuunnella linnunlaulua ja hengitellä raitista ilmaa. Siellä mieli todella lepäsi.
Eräänä päivänä oli kuitenkin toisin. Lähdin taas kävelemään metsään ja mieli oli synkkä. Ajattelin vain miten huonosti asiat ovat, mikään ei tuntunut sujuvan sinä päivänä. Siinä synkkiä ajatuksia mielessäni pyöritellessä tein kuitenkin yhtäkkiä päätöksen; ei, en suostu tähän! Aloin ääneen kiittämään ja ylistämään Jeesusta, oikein julistin Hänen voittovoimaansa elämääni. Ja tapahtui niin, että murhe ja synkkyys hävisivät ja tilalle tuli ilo ja riemu!!
Olosuhteeni eivät muuttuneet siinä hetkessä, mutta asenteeni muuttui, ja uskon, että Herra halusi jälleen näyttää minulle mikä voima kiitoksella ja ylistyksellä on. Se on todella voimallinen ase vihollisen hyökkäyksiä vastaan. Sen kun aina muistaisi joka tilanteessa!
Tästä voimallisesta aseesta kertoo hyvin Petri Kososen Ylistyksen ytimessä -kirja, jota olen aloittanut lukemaan. En ole vielä päässyt kovin pitkälle lukemisessa, mutta eräs kohta jo heti kirjan alussa kosketti minua hyvin paljon ja mielestäni se kertoo sen, että kiitoksella ja ylistyksellä on todella tärkeä osa uskovan elämässä. Siinä sanotaan näin:
Sielunvihollinen vihaa kristittyä ja seurakuntaa, joka sisäistää kiitoksen, ylistyksen ja palvonnan merkityksen. Hän tekee kaikkensa estääkseen Jeesuksen seuraajaa oppimasta näitä periaatteita ja laittamasta niitä käytäntöön jokapäiväisessä elämässä.
Kirjassaan Petos, taistelu, voitto Rick Joyner kertoo näystä, jonka sai rukouksessa etsiessään Herraa. Hänelle näytettiin muun muassa vuori, jota Jeesuksen seuraajat kiipesivät. Vuoressa oli kallionkielekkeitä eri tasoilla. Jokainen taso kuvasi uskovan kasvua, ja ne oli nimetty raamatullisten totuuksien mukaan.
Näyssään Rick on kiivennyt vuoren ylös ja on laskeutumassa jälleen alas. Hän kuvailee kokemaansa seuraavasti:
Aivan “Pelastus” ja “Pyhitys” -tasojen yläpuolella oli taso “Kiitos ja ylistys”. Muistan tämän tason hyvin, koska vihollisen ankarimmat hyökkäykset tulivat silloin, kun olin yrittänyt saavuttaa sen. Päästyämme sinne loput noususta oli ollut paljon helpompaa, ja kun jokin nuoli lävisti taisteluvarustuksemme, parannuimme paljon nopeammmin.
Rick kertoo edelleen, että kun hän palasi tälle tasolle ylemmiltä tasoilta, vihollinen yritti jälleen ampua valtavasti nuolia hänen päälleen, mutta tässä vaiheessa hän jo osasi torjua ne vaivatta - kiitoksesta ja ylistyksestä oli tullut hänelle jo elämäntapa.
Mietin tuota lukiessani, että vau, noinko helppoa se on! Sen kun vain alan kiittämään ja ylistämään Herraa, niin johan torjun kaikki vihollisen hyökkäykset. No, helpommin sanottu kuin tehty. Ei ole aina niin helppoa alkaa kiittämään ja ylistämään, kun tuntuu että kaikki kaatuu päälle.
Huomasin sen myös, kun sain tämän aiheen sydämelleni ja alkaessani miettimään mitä siitä kirjoittaisin. Tuntui, että vaikka tiesin mitä halusin kirjoittaa, en saanut sitä jäsenneltyä päässäni, saati sitten että olisin saanut jotain paperille aikaiseksi. Lisäksi vihollinen kuiskutteli korvaani, että ei sinusta ole siihen, kuka oikein luulet olevasi... Tajusin kyllä mistä on kyse.
Sielunvihollinen tekee kaikkensa ettei uskova ylistäisi, kiittäisi ja palvoisi Jumalaa. Mutta kiitos Herralle siitä, että Hän aina nostaa, kantaa ja antaa meille voiman vastustaa paholaista. Uskon, että kiitoksella ja ylistyksellä on suuri merkitys taisteluissamme, kun vain sitkeästi jatkamme sitä, olosuhteistamme ja tunteistamme riippumatta.
Olen huomannut, että rukous aloitetaan hyvin usein sanoilla “kiitos Jeesus...” ja se tulee aivan kuin luonnostaan, myös itselläni. Se ei ole vain sanahelinää, vaan todella Jeesusta kiitetään jo heti rukouksen alussa siitä mitä Hän on tehnyt ja tekee, ja mitä Hän on. Hän on meidän Vapahtajamme ja Kuninkaamme ja ansaitsee kaiken kiitoksen, kunnian ja ylistyksen!
Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa! Ylistäkää häntä, hänen väkeviä tekojaan, ylistäkää häntä, hän on suuri! Ylistäkää häntä raikuvin torvin, ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen! Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden, ylistäkää häntä luuttua ja huilua soittaen! Ylistäkää häntä symbaalien helinällä, ylistäkää häntä riemukkain symbaalein! Kaikki te, joissa on elämän henkäys, ylistäkää Herraa! Halleluja! (Ps. 150:1-6)
