• Manu Rantanen

Puutarhojen sota

Varoitus: Tämä kirjoitus saattaa sisältää uskonnollista herkkähipiäisyyttä loukkaavaa sisältöä.


1. Unelma


Tyylikkäästi pukeutunut pariskunta käyskentelee mitä kauneimmassa puutarhassa kirkkaassa kesäsäässä. Rouva suihkauttaa hieman vettä siistiin kukkapenkkiin ja herra ajelee nurmikkoa upouudella päältäistuttavalla leikkurillaan. Mikä idylli!


Saan tuskin silmiäni irti tästä rautakaupan mainoksesta ja tunnen, kuinka Unelma saa siivet: haluan oman puutarhan! Se olisi paikka, jossa stressaantunut mieli saisi levätä, aistit herkistyisivät ja keittiöönkin saataisiin terveellisiä, tuoreita kasviksia.


2. Todellisuus


Ponnistan voimani äärimmilleen. Vihdoin saan hikisillä ja kuraisilla sormillani otteen tästä kasvista, josta on viimeistään nyt päästävä eroon. Vähänpä tiesin silloin, kun näitä pensaita istutettiin, että se alkaa ottaa itselleen määräysvaltaa koko puutarhasta. Se on jo tukehduttanut alleen muut pensaat. Nyt se uhkaa levitä naapurin koivikkoon haitalliseksi vieraslajiksi.


En välitä korvissa inisevistä hyttysistä, enkä keväisestä räntäkuurosta, joka lisää hikisen niskan märkyyttä. Juuresta paljastuu varsinainen verkostojen äiti, joka jatkuu ja jatkuu. Koko juurakko vain pois! Vihdoinkin sain sen irti. Tunnen kuinka juurakko katkeaa jossain maan uumenissa saaden tasapainoni horjumaan. Ensi vuonna voitan tämän sodan, lupaan itselleni kuraisen ojan pohjalta.


3. Opetus


Kuulen korvissani sanat: ”Jokainen istutus, jota minun taivaallinen isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois” (Matt. 15:13). Jeesus sanoi ne opetuslapsilleen sen jälkeen, kun he varoittivat hänen loukanneen fariseuksia. Hän oli puhunut ns. selkokielisesti, mitä mieltä Jumala on vanhinten perinnäissäännöistä, joita arvostettiin enemmän kuin Jumalan tahtoa.


Tuon ajan ihmiset kyllä tiesivät, mitä tarkoittaa ”juurineen repiminen”. Vain meille modernin ajan ihmisille voi tulla yllätyksenä, kuinka paljon vaivaa puutarhan menestyksellinen hoitaminen vaatii. Jeesus puhui sydämen puutarhasta. Siellä kasvaa kaikenlaisia kasveja, eivätkä läheskään kaikki niistä ole taivaallisen Isän istuttamia.


Nykymedia voi tarkoittaa sanalla ”uskonto” kaikenlaisia kasveja hyvästä viljasta myrkkykasveihin. Sydämissä käydään hirveää sotaa, sydänten puutarhojen sotaa. Tarvitaan Raamatun sanaa ja Pyhän Hengen valoa, jotta voisimme erottaa oikean kasvin väärästä.


Jeesus ristiinnaulittiin aikansa uskonnollisten käsitysten rikkomisen takia. On olemassa kuolettavaa uskonnollisuutta ja elävää, voimallista uskoa. Ei riitä, että seuraamme isiemme uskonnollisia tapoja. Ne voivat johtaa meidät uskomaan valheeseen.


Jeesus opetti myös Jumalan istuttamista kasveista, jotka saattoivat tukehtua huolten ja rikkauden viettelyksen orjantappuroihin (Matt. 13:22). Puutarhaa pitää hoitaa – niin myös sydämen puutarhaa. Ei riitä, että joskus sydämesi otti taivaallisen sanan siemen vastaan, mutta jätit hoitamisen sikseen. Olisiko syytä käydä vilkaisemassa sitä, ovatko ehkä orjantappurat vallanneet sen? Erityisesti katkeruuden juurella on paha tapa levitä ja saastuttaa ympäristöään (Hep. 12:15).


Kävin kerran Venäjällä, jossa ihmeekseni kokonaisia peltoja oli vallannut myrkyllinen vieraslaji. Niitä ei enää yritettykään kitkeä, vaan pellot olivat menetettyjä. Eräs luomuviljelijä Espanjassa esitteli korkealla vuorenrinteellä siistejä peruna- ja tomaattipenkkejään minulle. Kysyin vanhalta viljelijältä salaisuutta tuohon siisteyteen. Hän kertoi, että hänen isänsä opetti aikoinaan nuorta poikaa: ”Kitke kunnes et enää jaksa”. Tätä asennetta tarvitsemme myös sydänten puutarhojen sotiin.



68 katselukertaa

©2020 MIKKELIN VAPAASEURAKUNTA * Savilahdenkatu 26, 50100 Mikkeli *