Matteuksen evankeliumissa Jeesus sanoo kohdassa 11:28 seuraavaa:
”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon”.
Kuinka ajankohtainen onkaan tämä jae nykyisessä elämässämme maailman ajassa. Ihmisistä puristetaan työelämässä entistä enemmän irti, vaatimukset ovat kasvaneet. Tämän paineen ovat kokeneet varmasti kaikki työelämässä olevat, riippumatta siitä onko työ mielekästä. Jeesus jatkaa sanojaan seuraavasti jakeissa 29-30: ”Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt”.
Jeesus siis lupaa kevyempää iestä kannettavaksi. Lienee paikallaan selittää mikä on ies. Wikipedia selittää asian näin: ies on veto- tai kantolaite, jonka avulla härkä tai härkäpari vetää kuormaa tai maatalousvälinettä. Useimmiten iestetään kaksi härkää. Erimallisia ikeitä käytetään eri kulttuureissa ja erirotuisille härille. Ihmiset voivat käyttää iestä kantamiseen.
Kohdassa se siis kuvastaa elämän kuormittavuutta, jonka keskelle Jeesus lupaa antaa levon. Kuinka se siis on mahdollista? Jakeissa on siihen vastaus, meidän tulee mennä Jeesuksen luokse ja katsoa häneen, siis kiinnittää katse häneen. Matteus 11:27 sanoo: ”Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa”. Katseen kiinnittäminen Jeesukseen tarkoittaa siis elävää suhdetta hänen kanssaan. Se edellyttää uskoontuloa ja Pyhällä Hengellä täyttymistä.
Saadaksemme levon yli arkisten paineiden, meidän tulee olla vastaanottanut Jeesus elämämme herraksi, eli olla uskossa. Pyrkiä pitämään katseemme hänessä, eli viemällä rukouksessa asioita Jeesukselle ja saamme nähdä hengellisen maailman todellisuuden toteutuvan elämässämme rukousvastausten kautta. Usko on myös sisäistä lepoa ja rauhaa silloin kun katse on Jeesuksessa. Olosuhteisiin ja omiin mahdollisuuksiin katsominen monesti vie rauhan. Jeesus lupaa noissa jakeissa sielulle levon ja voin vakuuttaa hänen sanojen olevan totta.
Jos et vielä tunne Jeesusta, voit yksinkertaisesti pyytää häntä tulemaan elämääsi jotenkin näin:
Jeesus tässä olen edessäsi, haluan tunnustaa syntini sinulle, tule elämääni, tarvitsen sinua. Kiitos, että olet antanut syntini anteeksi ja ottanut minut omaksesi. Opeta minua seuraamaan sinua.
Edellä mainitussa Raamatun jaksossa ei mainita sitä, että saamme Jeesusta seuratessamme myös tulevaisuuden toivon, vahvan perustuksen elämälle. Mukana tulee myös iloa elämään, koska voimme luottaa Jeesuksen hyvyyteen, kuten hän jakeissa sanoo: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä.
Kiinnitetään siis katseemme Jeesukseen, ei olemassa oleviin olosuhteisiin, ja iloitkaamme hänen huolenpidostaan ja hyvyydestään.
Siunausta sinulle toivottaen Vesa Nyrhinen
