Ihmisellä ei juurikaan olisi mahdollisuutta elää, ei varsinkaan iankaikkisesti, ellei Jumala jo aikojen alussa olisi valinnut anteeksiantoa luomaansa ihmistä kohtaan. Hänelle tuskin tuli yllätyksenä se, että ihminen valitsi syödä hedelmän juuri siitä yhdestä ainoasta puusta, josta Hän oli kieltänyt syömästä (1Moos. 2:16-17). Tuon yhden ainoan hedelmän syömisestä ovat seuraukset olleet nähtävissä jo vuosituhansia.
Rakkaudessaan ihmistä kohtaan Jumala kuitenkin suostui itse Jeesuksessa Kristuksessa kuolemaan ristillä koko ihmiskunnan puolesta ja palauttamaan tottelemattomuuden kautta menetetyn yhteyden itseensä. Hän valitsi antaa anteeksi. Kuten niin monet ovat kokeneet henkilökohtaisesti: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka Häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän (Joh. 3:16).
Sota. Haluaisin lapsenomaisesti uskoa, että jokainen ihminen on sitä mieltä, että sota on kauhistuttavaa, pelottavaa ja järjetöntä. Mitä toinen ihminen tekee toisen ihmisen hengellä? Miksi hän tahtoo tuhota toisen elämää? Miksi hän tahtoo juuri tuon toisen ihmisen kodin, maan ja omaisuuden?
Satuin katsomaan videonpätkän, jossa oli muutama venäläistä sotilasta panssarivaunussa jossain Ukrainan alueella. Maassa panssarivaunun ympärillä makasi useita Ukrainan sotilaita osoittaen aseillaan sitä kohti. Kukaan ei kuitenkaan ampunut. Panssarivaunun ylle oli nostettu valkoinen lippu, ja yksi sotilaista seisoi näkyvillä kattoluukusta. Ympärillä olevat Ukrainan sotilaat olisivat helposti voineet ampua kyseisen sotilaan, mutta he eivät tehneet sitä. Huolimatta siitä, että joku maassa makaavista ukrainalaisista oli saattanut menettää jonkun lähiomaisen tai ystävän, ehkä juuri noiden panssarivaunussa olleiden venäläissotilaiden luodeista. Silti he pystyivät siinä tilanteessa näkemään kostoa pidemmälle.
Usein ihmiselämässä tulee tilanteita, joissa tulee valita anteeksianto. Tuskin koskaan se on helppoa, mutta se on aina paras vaihtoehto. Joku on voinut elää elämänsä vuosikymmenet rakentaen ympärilleen vahvaa panssaria ja päättänyt selvitä loppuun saakka. Joskus nuo omat suojarakennelmat käyvät kuitenkin liian raskaiksi ja jäljelle jää vain henki, jonka tahtoo säilyttää. Se voi olla hetki, jolloin omien suojamuurien ylle tulisi nostaa valkoinen lippu Jumalan edessä antautumisen merkiksi.
On hyvä muistaa, että Jumala on siitä ihmeellinen, että Hänen luokseen voi tulla ilman painavia suojavarustuksia, ilman suuria urotekoja ja saavutuksia. Voi tulla myös ihmisenä, jonka koko elämä tuntuu olevan pelkkää epäonnistumista, syntiä ja hylkäämistä. Tuon kaiken saa jättää Jeesuksen ristin juurelle ja uskon kautta kokea todellisen anteeksiannon ja rauhan. Jumala ei ole vielä tähän päivään mennessä kieltänyt armoaan yhdeltäkään ihmiseltä, joka huutaa Häntä avukseen ja uskoo Jeesuksen sovitustyön täydellisyyteen.
Jos näitä mietit, tahdon kertoa, mitä Jumala sanoo tästä päivästä: ”Otollisella ajalla Minä (Herra) olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut. Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.” (2Kor 6:2).
Siunausta juuri Sinulle!
Aila Liukkonen