Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä. Sille, joka tulee minun luokseni, ei koskaan tule nälkä, ja sille, joka uskoo minuun, ei koskaan tule jano”. Joh. 6:35
Jeesus oli edellisenä päivänä tehnyt ilmeisen ihmeen ja vieläpä erittäin mieluisen sellaisen: Koko väkijoukko oli saanut syödä riittävästi ja jäljelle oli jäänyt tähteitäkin. Ja kaikki tämä muutamasta leivästä ja kalasta. Tämä mies oli varmasti Jumalasta! Tällaista kuningasta me tarvitsemme! Mutta hän oli jotenkin livistänyt, ja nyt kun hänet viimein löydettiin, alkoikin hän puhella outoja.
Kansa olisi halunnut saada Jumalan välittömiä siunauksia, mutta Jeesus paljasti heidän todellisen tarpeensa: kyse oli heidän koko elämästään, ei vain tästä hetkestä. Jeesus oli Jumalan lähettämä lahja heidän iankaikkiseksi parhaakseen. Toki ajallinen leipäkin oli välttämätöntä, mutta nämä ihmiset eivät olleet nälkäkuoleman partaalla. He kuitenkin odottivat saavansa Jumalalta sitä, mitä he omasta mielestään nyt eniten tarvitsivat. Olisihan elämä helpompaakin, jos ilman työtä ja vaivaa satelisi siunauksia taivaasta noin vain.
Eivät asiat ole tuosta parin vuosituhannen takaisesta hetkestä muuttuneet. Yhä me ihmisinä odotamme Jumalalta tavallisesti sitä, mikä juuri nyt näyttää meidän mielestämme olevan suurin tarpeemme. Ja kun Jumala ei näytä heti vastaavan haluamallamme tavalla, alamme nurista kuin pienet lapset. Jumalamme ei kuitenkaan ole likinäköinen, vaan Hänellä on suuremmat asiat mielessä - meidän iankaikkisuutemme.
Useimmat länsimaisista ihmisistä eivät tunne, minkälaista todellinen nälkä on. Kun yksi ateria jää jostain syystä väliin, olemme tavallisesti hyvin surkean näköisiä ja kiukkuisia. Todella nälkäiset ihmiset eivät halveksi leipää, kun sitä on tarjolla. He eivät ala vertailemaan makuja, nyrpistelemään nenäänsä, keskustelemaan erilaisista leipäohjeista tai mahdollisista haitallisista lisäaineista. He eivät jää ihailemaan leivän tuoksua tai tunnustelemaan sen rakennetta. He syövät.
Jeesus on Elämän leipä. Joka syö Häntä, saa tarvittavan hengellisen ravinnon jokaiseen päiväänsä. Ennen kaikkea hän saa iankaikkisen elämän toivon, joka ulottuu myös ajallisen elämän päättymisen jälkeen. Emme tiedä paljonkaan siitä, miten tämä oikeastaan tapahtuu. Mutta se vain tapahtuu, koska se on ihme. Taivaallinen leipä on jo annettu. Älä jää kauaksi katselemaan. Tarvitaan, että lähestyt Jeesusta ja ”maistat ja katsot, kuinka Herra on hyvä” (Ps. 34:8).
Manu Rantanen
