Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Luuk.2:6–7
Kristuksen, Herramme vaatimattomat lähtökohdat korostuvat jouluevankeliumissa (Luuk. 2:1-20). Maria kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen. Lapsi kapaloituna seimessä tulisi olemaan paimenille merkkinä Vapahtajasta, Kristuksesta ja Herrasta, josta enkelit ilmoittivat heille ilosanoman (Luuk. 2:8-14). Yhtymäkohtia Jeesuksen ja hänen esikuvansa kuningas Daavidin elämän välillä löytyy. Molemmat syntyivät Daavidin kaupungissa, Juudean Betlehemissä. Daavid kutsuttiin kedolta paimentamassa lampaita, kun Samuel voiteli hänet kuninkaaksi (1. Sam. 16). Jeesus aloitti elämänsä seimestä ja enkeli ilmoitti Jeesuksen syntymästä ensimmäiseksi paimenille, jotka riensivät seimen luokse kertomaan Marialle ja Joosefille, mitä heille oli tästä lapsesta sanottu (Luuk. 2:15-20).
Jouluevankeliumin tulisi saada myös meidät pohtimaan sitä, minkälainen messias Jeesus on. Messias, jolle Raamatun lupausten mukaan ”Herra Jumala antaa…Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen” (Luuk. 1:32). Messias, joka palvelutyönsä kautta tulee tuomaan todellisen rauhan niin taivaaseen kuin maan päälle (Luuk. 2:14 ja 19:38). Tätä rauhaa ei tarjoa yksikään keisari, hallitsija tai maailmanmahti, vaan jouluevankeliumin lupaama Jeesus, joka on Vapahtaja, Kristus ja Herra. Herra, jonka tie alkaa seimestä, mutta jonka tie vie hänet Isän kuuliaisuuden tähden ristinkuolemaan asti. Hänen tiensä alkaa alhaisuudesta, mutta ei pääty siihen: ”Sen tähden Jumala onkin korottanut hänet korkealle ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman, niin että jokaisen polven on notkistuttava Jeesuksen nimeen, niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra.” (Fil. 2:9–11).
Näillä sanoilla tahdon toivottaa sinulle siunattua Vapahtajamme syntymäjuhlaa. Joulun liittyy paljon mukavia perinteitä, lämpimiä muistoja ja hyviä hetkiä rakkaiden kanssa. Näitä meidän kannattaa ehdottomasti vaalia. Joulun todellinen sanoma liittyy kuitenkin rauhan, pelastuksen ja sovinnon sanomaan Jeesuksesta, meidän Herrastamme. Pidetään siitä kiinni ja annetaan sen rohkeasti näkyä joulunvietossamme.
Mikko Ohra-aho
Comments